Kun läheinen ihminen sairastuu vakavasti ja lopulta kohtaa sen pahimman mahdollisen lopputuloksen, koiraharrastus saa hetkeksi väistää. Ja vaikka koirien kanssa harrastaminen on työnnetty sivuun, niin koirat on kuitenkin yksi niistä asioista joka pitää kiinni tässä arjessa. Koirien kanssa on kuitenkin mentävä lenkille, koirat täytyy saada ruokaa ja  mitä parasta, koirat ovat aina iloisia eikä tiedä eikä ymmärrä murheista mitään. Paitsi että osaavat nuolla kyyneleitä poskistani...Vaikka olisin kuinka surullinen, niin katsomalla koirien iloista leikkiä en voi muuta kun hymyillä. Kiitos koirilleni

Tässä muutamia erittäin huonolaatuisia videopätkiä iloisista leikeistä.

http://www.youtube.com/watch?v=g4XjXenHqx0

 

http://www.youtube.com/watch?v=Y9zo3j_tcQI

 

http://www.youtube.com/watch?v=BVUfQgt3hFc

 

http://www.youtube.com/watch?v=caP3KRtroGk

När en nära människa insjuknar allvarligt och går mot det värsta tänkbara slutet, då får hund hobbyn ge vika för en tid. Fastän den egentliga hobbyn med hundarna har skuffats åt sidan så är hundarna ändå en sådan sak som håller en fast vid vardagen. Hundarna skall ha mat och de skall ut på promenad flere gånger om dagen, och det som är det bästa, hundarna är alltid glada utan att veta och förstå om några bekymmer. Utom att de kan slicka tårar från kinden... Fastän jag skulle vara hur ledsen som helst kan jag inte annat än le då jag ser deras glada lekar. Mina hundar

Här överom finns några videostumpar av dålig kvalité med hundar som vilt leker.

Hilda, Majja, Alma